Tutustuimme tänään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä sijaitsevaan koirakylpylä Aptukseen. Aptus sijaitsi näin helsinkiläisen näkökulmasta katsottuna todella hyvällä paikalla - ihan Tampereen moottoritien kupeessa. Ajoimme Aptuksesta kotiimme Töölöön puolessa tunnissa. Pitkästä aikaa vaikuttaa siltä, että Lallista on mehut pois. Ihana tunne! Lalli on koetellut hermojamme viime aikoina valtavilla energiakikseillään varsinkin, kun jouduimme pitämään taukoa kaikista harrastuksistamme. Nyt olemme taas jatkaneet tottelevaisuuskoulutuksessa käymistä ja tänään aloitimme tuon uimisen. Lallissa on ainakin tässä iässä sen verran potkua, että se hyppii seinille, jos sen pääkoppaa ei rasita säännöllisesti. Tai niin kuin Hepekon kouluttajamme sanoi tottelevaisuusharjoituksissa perjantaina: Lallille ei ole annettu lusikalla. Se tuntuu rakastavan kaikenlaista tekemistä. Kouluttajamme mukaan tällaisen koiran kanssa ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu koiran hallinta. Osaan hyvin kuvitella, mitä hän sillä tarkoittaa ja minkälaiset probleemat meitä odottavat. En enää yhtään ihmettele sitä, että tätä rotua on käytetty poliisikoirana jossain päin maailmaa (luin joskus jostain, että näin olisi tehty).
Minä pidän Lallin aika rohkeasta luonteesta. On tosi kurja juttu, että sen nivelissä on vikaa ja pelastuskoirahommelit on jätettävä syrjään, koska Lallissa olisi voinut olla ainesta siihen hommaan. Lalli unohtaa huonot kokemukset hyvin nopeasti eikä ole arka. Se on luonteeltaan erittäin avoin ihmisiä kohtaan. Se ei myöskään tunnu reagoivan pelokkaasti koviin ääniin (ajattelen lähinnä paukkuarkuutta). Ja se piti ihmisten "hakemisesta", vaikka hakeminen sille taisikin olla enemmän saalistamista kuin varsinaista hakemista. Mutta näillä mennään. Me satsataan nyt
uimiseen ja tottelevaisuuskoulutukseen, jotta saadaan kaverin ylijäämäenergiat kanavoitua jonnekin. Tämän illan uimareissu oli minusta hauska kokemus! Lalli arasteli hieman altaaseen menoa ja ui ensimmäisten pulahduksien aikana suu auki. Pienen köhimisen jälkeen se kuitenkin hiffasi, että suu kannattaa pitää kiinni altaassa ollessa. Uimaopettaja sai tänään vielä kantaa Lallin altaaseen. Altaaseen päästyäänkin se yritti vain äkkiä uida sieltä pois. Vähitellen onnistuimme innostamaan Lallia astumaan itse altaaseen heittämällä sille lelua uimarampin alkupäähän. Lopetimme uimatreenit siihen, kun Lalli ensimmäistä kertaa omaehtoisesti ui lelun kiinni ja toi sen minulle. Tästä jatketaan sitten :-)
Tutustuimme tänään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä sijaitsevaan koirakylpylä Aptukseen. Aptus sijaitsi näin helsinkiläisen näkökulmasta katsottuna todella hyvällä paikalla - ihan Tampereen moottoritien kupeessa. Ajoimme Aptuksesta kotiimme Töölöön puolessa tunnissa. Pitkästä aikaa vaikuttaa siltä, että Lallista on mehut pois. Ihana tunne! Lalli on koetellut hermojamme viime aikoina valtavilla energiakikseillään varsinkin, kun jouduimme pitämään taukoa kaikista harrastuksistamme. Nyt olemme taas jatkaneet tottelevaisuuskoulutuksessa käymistä ja tänään aloitimme tuon uimisen. Lallissa on ainakin tässä iässä sen verran potkua, että se hyppii seinille, jos sen pääkoppaa ei rasita säännöllisesti. Tai niin kuin Hepekon kouluttajamme sanoi tottelevaisuusharjoituksissa perjantaina: Lallille ei ole annettu lusikalla. Se tuntuu rakastavan kaikenlaista tekemistä. Kouluttajamme mukaan tällaisen koiran kanssa ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu koiran hallinta. Osaan hyvin kuvitella, mitä hän sillä tarkoittaa ja minkälaiset probleemat meitä odottavat. En enää yhtään ihmettele sitä, että tätä rotua on käytetty poliisikoirana jossain päin maailmaa (luin joskus jostain, että näin olisi tehty).
Minä pidän Lallin aika rohkeasta luonteesta. On tosi kurja juttu, että sen nivelissä on vikaa ja pelastuskoirahommelit on jätettävä syrjään, koska Lallissa olisi voinut olla ainesta siihen hommaan. Lalli unohtaa huonot kokemukset hyvin nopeasti eikä ole arka. Se on luonteeltaan erittäin avoin ihmisiä kohtaan. Se ei myöskään tunnu reagoivan pelokkaasti koviin ääniin (ajattelen lähinnä paukkuarkuutta). Ja se piti ihmisten "hakemisesta", vaikka hakeminen sille taisikin olla enemmän saalistamista kuin varsinaista hakemista. Mutta näillä mennään. Me satsataan nyt 
uimiseen ja tottelevaisuuskoulutukseen, jotta saadaan kaverin ylijäämäenergiat kanavoitua jonnekin. Tämän illan uimareissu oli minusta hauska kokemus! Lalli arasteli hieman altaaseen menoa ja ui ensimmäisten pulahduksien aikana suu auki. Pienen köhimisen jälkeen se kuitenkin hiffasi, että suu kannattaa pitää kiinni altaassa ollessa. Uimaopettaja sai tänään vielä kantaa Lallin altaaseen. Altaaseen päästyäänkin se yritti vain äkkiä uida sieltä pois. Vähitellen onnistuimme innostamaan Lallia astumaan itse altaaseen heittämällä sille lelua uimarampin alkupäähän. Lopetimme uimatreenit siihen, kun Lalli ensimmäistä kertaa omaehtoisesti ui lelun kiinni ja toi sen minulle. Tästä jatketaan sitten :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti