Me osallistuimme eilen ensimmäiselle jälkikurssillemme Lallin kanssa. Muurahaiset ehtivät iskeä kiinni Lallin nakinpalasiin ennen Lallia, joten jälkiharrastuksemme alkoi hieman kurjissa merkeissä. Suorituksemme jälkeen seisoskelimme hetken vaihtamassa ajatuksia muun harjoitusryhmän kanssa. Lalli pörräsi siinä jaloissa ja kävi tervehtimässä kurssilaisia. Eräs heistä totesi, että Lalli taitaakin olla hieman kiltimpi entlebuchi. Minä ihmettelin kommenttia, kun en minä ole muunlaisia entlebucheja nähnytkään. Vastasin, että Lalli on aina ollut avoin ja ihmisrakas ja ihmettelin, eivätkö buchit sitten yleinsä ole sellaisia. Ryhmäläisten mukaan eivät kuulemma ole. Heidän kokemustensa mukaan entlebuchit ovat varautuneita ja kovia. "Onnistunut yksilö", sanoivat he Lallista.
Minkäköhänlainen maine bucheilla oikeastaan on koiramaailmassa? Ja missä määrin se pitää paikkansa? Tuleekohan Lallin luonne muuttumaan paljon iän myötä? Minusta koko Lallin pentue - mitä minä nyt olen Lallin sisaruksia nähnyt - vaikuttaa avoimelta ja ihmisrakkaalta. Olen nähnyt pari muunkin taustaista buchia, ja nekin ovat minusta olleet oikein mukavantuntuisia koiria. Kyllähän Lallikin vahtii esimerkiksi mökkitonttiamme, mutta ei mitenkään ongelmaksi asti. Se haukkuu tontille tulijoille, mutta se myös tervehtii heitä heti heidän asetuttuaan aloilleen.
Taistelutahtoakin Lallista löytyy, mutta emme me sitäkään ole ongelmaksi kokeneet. Muutaman kerran olen tosin ollut huomaavinani, että Lallin kanssa leikkiin ryhtynyt tuttava on häkeltynyt Lallin "intensiivistä" ja kovaäänistä leikkityyliä.
tiistai 29. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti